Ongelmanratkaisuista

On eri asia ratkaista Excel-virhe kuin pelastaa liiketoiminta keskellä kriisiä. Silti molempia kutsutaan ongelmanratkaisuksi.



Nyt jos sain sut pysähtymään, niin mainiota 👏

Kaikki (työelämän) ongelmat eivät ole samankokoisia, ja siksi "ongelmanratkaistaidoista" puhuminen saattaa olla ympäripyöreää.


👌 Osa ongelmista ratkeaa kokemuksella ja rutiinilla, ihan niin kuin ennenkin.

🤔 Osa vaatii syvällistä analyysiä ja uusia oivalluksia.

😬 Osa taas syntyy tilanteissa, joissa kukaan ei tiedä etukäteen oikeaa vastausta ja epävarmuuksia on paljon.


Siksi ongelmanratkaisukykyä kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.


Tässä voi erottaa erilaisia tasoja, joiden edetessä peli sen kun kovenee:
(googlaa: The Cynefin Framework)


💥 Selkeät ongelmat (Clear)

Tuttu ympäristö + tunnetut ongelmat. Nämä ratkeavat nopealla päättelykyvyllä ja rutiinilla, kun nää on nähty aikaisemminkin. Perusosaaminen riittää.


💥 Monimutkaiset ongelmat (Complicated)

Tunnettu ympäristö, mutta ongelmat vaativat analyysia ja systemaattisia työkaluja, kuten analyysiä juurisyistä. Tässä koulutus ja menetelmäosaaminen korostuvat.


💥 Kompleksiset ongelmat (Complex)

Tunnistamaton ympäristö ja tuntemattomat muuttujat, joissa syy-seuraussuhteet eivät ole ennustettavissa. Tässä vaaditaan kokemuksen tuomaa näkemystä, epävarmuuden sietokykyä sekä kyvykkyyttä luoda rakenne kaaoksen keskelle.


💥 Kaoottiset tilanteet (Chaotic)

Näissä ongelma on kriittinen, ympäristö tunnistamaton ja tilanne vaatii välitöntä reagointia toiminnan turvaamiseksi. Kyse voi olla liiketoiminnan jatkuvuudesta, laadusta tai turvallisuudesta.



Näissä on aika iso ero! Siksi ei riitä, että miettii esim. rekrytoidessa:
“Onko tällä ihmisellä hyvät ongelmanratkaisutaidot?” 🤨


Vaan kannattaa syventää kysymällä tarkemmin:
👉 Millaisia ongelmia hän on oikeasti ratkaissut?
👉 Missä ympäristössä?
👉 Millä vaikutuksella?


Lopuksi voitkin itse pohtia:
Millaisia ongelmia sä olet ratkonut? 😁