“Minä uskon sinuun.”
💎 Jokaisen urapolun taustalla on johtaja, joka ajatteli:
"Minä uskon sinuun."
Usein uratarinoita kerrotaan päätösten, roolien ja saavutusten kautta. Harvemmin pysähdytään niiden hetkien äärelle, joissa suunta oikeasti muuttui. Hetkien, joissa joku toinen näki jotakin, mitä itse ei vielä osannut nähdä – tai ei vielä uskaltanut uskoa todeksi.
Meillä jokaisella on joku, joka näki potentiaalimme ennen kuin itse näimme sen.
Se voi olla esihenkilö, kollega, opettaja – tai joskus jopa täysin yllättävä ihminen.
Usein nämä ihmiset eivät tee suurta numeroa teostaan. He eivät ehkä edes tiedä, millainen vaikutus heidän sanoillaan tai teoillaan oli. Mutta jälkeenpäin katsottuna juuri ne hetket erottuvat: pieni nyökkäys, luottamuksen osoitus, vastuun antaminen silloin kun oma varmuus vielä horjui.
Minulle nuo hetket ovat olleet merkittäviä. Se, että joku uskoo, antaa mahdollisuuden tai avaa oven, joka muuten olisi ehkä jäänyt kiinni.
Luottamus toimii usein ennen osaamista. Tai ehkä paremminkin: ennen kuin osaaminen tuntuu omalta. Kun joku antaa vastuuta tai ehdottaa seuraavaa askelta, hän samalla sanoo: sinä pystyt tähän, vaikka et vielä itse olisi varma.
💛 Se voi olla pieni sana oikealla hetkellä, rohkaiseva katse, luottamuksen osoittaminen.
Pieneltä tuntuva teko, joka toiselle on ratkaiseva. Tai suurempi, kuten nimitys siihen pelottavan kuuloiseen uuteen työhön.
Uran varrella huomaa, että moni merkittävä askel ei syntynyt täydellisestä valmiudesta, vaan siitä, että joku muu näki valmiuden kehittyä. Että potentiaali riitti – ja loppu opittaisiin matkan varrella.
💎 Johtajana se on mielestäni yksi tärkeimmistä tehtävistä: nähdä ihmisissä enemmän kuin he itse vielä näkevät.
Tämä ei tarkoita ylioptimismia tai katteettomia lupauksia. Se tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa kykyjä, joita ei ole vielä sanoitettu. Kykyä antaa tilaa kasvaa, kokeilla ja joskus myös epäonnistua turvallisesti.
🤝 Meistä jokainen voi olla tämä ihminen toiselle.
Johtaminen ei ole vain rooli tai titteli. Se on tekoja arjessa. Kysymys siitä, kenelle annat vastuuta, ketä rohkaiset ääneen ja kenet näet seuraavan askeleen arvoisena – myös silloin, kun hän vielä epäröi itse.
Millaiset teot tai sanat kantavat sinua vielä tänäkin päivänä?
Usein ne muistuvat mieleen juuri silloin, kun itse olemme siinä asemassa, että voisimme sanoa saman jollekin toiselle: minä uskon sinuun.