Hukattu suorituskyky
💥 Yritykset hukkaavat suorituskykyä joka päivä, täysin tietämättään.
Usein ajatellaan, että suorituskykyongelmat syntyvät ulkoisista tekijöistä: markkinatilanteesta, resurssipulasta, kiireestä tai jatkuvista muutoksista. Näihin on helppo vedota, koska ne tuntuvat olevan omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.
Ja mikä pahinta: se hukka syntyy omasta toiminnasta, ei markkinasta tai resursseista.
Kyse ei ole siitä, etteikö ihmisillä olisi osaamista. Kyse on siitä, että osaaminen – ja erityisesti vahvuudet – jäävät hyödyntämättä arjessa. Ei pahantahtoisuudesta, vaan tiedostamattomuudesta.
Positiivisen psykologian tutkimus (136 työtiimiä, Meyers ym. 2023) osoittaa tämän nyt myös datalla: ne tiimit, joissa
➡️ vahvuuksista puhutaan ääneen
➡️ vahvuuksiin luotetaan
➡️ vahvuuksia koordinoidaan yhdessä
suoriutuvat paremmin, sekä yksilötasolla että tiimitasolla.
Tämä ei ole pieni nyanssi. Kyse on mitattavasta erosta suorituskyvyssä, sitoutumisessa ja toimivuudessa. Kun vahvuudet tehdään näkyviksi ja niitä käytetään tietoisesti, tiimi ei vain voi paremmin – se myös tekee parempaa tulosta.
Ja huom! Tämä lähestymistapa ei sisällä mindfulness-pakkoa. Ei kulttuurivisioita intran etusivulla. Eikä kuutta uutta HR-työkalua.
▶️ Tähän riittää arjen työnjaon ja kommunikaation muutos.
Se, että kysytään eri tavalla. Se, että jaetaan vastuuta eri tavalla. Se, että uskalletaan luottaa siihen, että ihmiset ovat erilaisia – ja että juuri se on tehokkuuden lähde, ei ongelma.
Ja tämä osuu myös suoraan siihen, mitä olen nähnyt käytännössä työurallani muutosten keskellä. Kun tiimi tuntee toisensa hyvin ja tietää:
📍 kuka on luonteva nopeiden ratkaisujen tekijä
📍 kuka on rakenteiden rauhallinen rakentaja
📍 kuka taas tulee toimeen sen hankalan tyypin kaa
…niin integraatiot, fuusiot, palvelu-uudistukset ja prosessimuutokset etenevät paljon pienemmällä kitkalla.
Olen nähnyt tämän toistuvan kerta toisensa jälkeen. Muutostilanteissa ei kaaduta siihen, etteikö ihmiset osaisi. Kaadutaan siihen, että kaikkia yritetään käyttää samalla tavalla. Kun vahvuuksia ei tunnisteta eikä hyödynnetä, ihmiset joutuvat jatkuvasti toimimaan vastoin omaa luontaista tapaa työskennellä. Se kuluttaa energiaa – ja näkyy lopulta suorituskyvyssä.
🍪 Vahvuudet eivät siis ole pehmeää HR-piparkakkua.
Ne ovat prosessi- ja suorituskykytyökalu, jota liian harva yritys käyttää tietoisesti.
Tämä on ehkä koko keskustelun suurin väärinymmärrys. Vahvuuksista puhuminen mielletään helposti “pehmeäksi”, vaikka todellisuudessa kyse on hyvin konkreettisesta tehokkuudesta: kuka tekee mitä, millä energialla ja millä lopputuloksella.
Kysymys organisaatioille:
👉 Jos ette hyödynnä vahvuuksia tietoisesti, johdatteko te oikeasti ihmisiä, vai tehtävälistoja?
Tehtävät kyllä tulevat tehdyiksi jollain tavalla. Kysymys on, kuinka paljon ylimääräistä kitkaa, turhautumista ja hukkaa syntyy matkan varrella – täysin turhaan.
Ja kysymys jokaiselle johtajalle:
👉 Tiedätkö, mitä vahvuuksia tiimisi oikeasti käyttää työssään?
Ei mitä heillä “on”, vaan mitä he käyttävät.
Jos et, se on helppo korjata.
Korjaaminen ei vaadi suurta ohjelmaa. Se vaatii pysähtymistä, keskustelua ja uteliaisuutta omaa tiimiä kohtaan.
Näistä asioista positiivisen psykologian koulutusyritys Joyllan puhuvat uusimmassa vahvuuksiin keskittyvässä koulutuksessa, jossa olen saanut olla mukana 🙏
Olen nähnyt läheltä, miten nopeasti ajattelu muuttuu, kun vahvuuksia aletaan käsitellä konkreettisina työvälineinä – ei abstrakteina ominaisuuksina.
✨ Mitä vahvuutta sä olet viimeksi käyttänyt töissäsi?
Tutkimus löytyy täältä: https://lnkd.in/dRsRg9Cj